Tarinan molempien kenttien greenit tapitettiin heinäkuussa, Uusi 9.7 ja Vanha 23.7. Asiakkaita kiinnostaa tietää, miksi greenit ”rikotaan juuri kun ne ovat parhaimmillaan”. Tässäpä hieman taustaa..
Kesäisin viheriön pintakerrokset tiivistyvät (viheriöillä liikkuu pelaajia, leikkureita, koneita, sataa vettä yms.) ja kaasujen vaihto heikkenee / estyy, joka taas johtaa kasvun tyrehtymiseen ja ruohon harvenemiseen. Tarinassa kierrosmäärät ovat keskimääräistä korkeammat ( n. 50 000 kierrosta / vuosi), joten haaste on todellinen.
Myös keväisin, kun viheriöitä yritetään kasvattaa umpeen, on tilanne vastaava, eli kylvökset / taimet pääsevät heikosti tiiviin pinnan läpi kasvamaan.
Tilannetta tarkastellaan säännöllisesti painemittareilla, jolloin saadaan faktaa tiiveydestä. Näiden mittausten perusteella ryhdytään toimenpiteisiin eli tapitukseen. Tarinassa kenttien auettua käyttöaste räjähtää, joten ensimmäisellä tapituksella yleensä on jo kiire ennen juhannusta.
Greenin kovuutta mittaavaa mittaria painetaan hitaasti pinnan läpi. Kun viisari menee punaiselle, tarkistetaan kuinka syvällä kärki on, eli missä syvyydessä tiivistymistä tapahtuu. Holkitus on sitten eri asia ja se tehdään vain syksyisin kauden loputtua ja erikoistapauksissa ongelmatilanteissa.
Hoitosuunnitelmaa tehdessä kokemus on tietysti osoittanut. että meillä tiivistymistä tapahtuu ilman mittaustakin eli tapitukset voidaan ohjelmoida tehtäväksi jo valmiiksi tietyille viikoille – karkeasti arvioituna min. 1 krt / kk. Tapituksen lopullinen ajoitus tehdään myös kilpailukalenteri (eli asiakkaat) huomioiden. Tapituksen yhteydessä tehdään luonnollisesti lisäkylvöjä, hiekkakattaukset, jyräykset, lannoituksia jne.
Miksi sitten tapituksia ei tehdä jatkuvasti?
Tapitus on hidas työvaihe ja se häiritsee pelaamista, ja siksi sitä korvataankin kevyemmällä vaihtoehdolla eli viikoittaisella viiltoilmastuksella (= pintailmastusta). Viilloissa ei päästä kuin n. 5 cm syvyyteen, kun tapitus tehdään n.15 cm syvyyteen.