Tarinan lampiketjun vedenlaadun parantamista sekä Tarinagolf toimintaa ja sen vesivaikutuksia tarkasteltiin Siilinjärven kunnan ja ELY-keskuksen maastokäynnillä Tarinagolfissa 3.7. Vanha Tarina on suurelta osin pohjavesialueella ja Uusi Tarina pohjavesien valuma-alueella, jotka aiheuttavat rajoitteita sekä lannoituksissa, että kasvien suojelussa käytettäviin aineisiin ja niiden määriin. Nykyisin käytössä olevista kasvinsuojeluaineista osa poistuu tämän vuoden jälkeen käytöstä. Jos korvaavia aineita ei tule markkinoille, vaarana on että mm. taudit iskevät herkemmin viheriöille jne.
Kuva: ELY-keskuksen ja Siilinjärven kunnan ympäristöasiantuntijat tutustumassa Uuden Tarinan 16 greeniin.
Miten Tarinan kenttiä lannoitetaan?
Golfkentille suunnitellut lannoitteet tulivat käyttöön 1990-luvulla, siihen saakka Tarinassa lannoitteina käytettiin peltolannoitteita. Nykyisin lannoitetaan viheriöt, lyöntipaikat ja väylät. Viheriöiden ympäryksiä ja karheikkoja ei lannoiteta. Rakeisen lannoitteen levittämisen jälkeen alue kastellaan. Osa lannoitteista on nestemäisiä.
Tarinagolfin kenttien kokonaispinta-ala on 118 hehtaaria, hoidettavaa aluetta on noin 65 hehtaaria. Viheriöt ja lyöntipaikat leikataan päivittäin, kaikki nurmipintaiset alueet kerran viikossa.
Nykyisin lannoitettavien alueiden pinta-alat ovat:
Pinta-ala (ha) Vanha Tarina Uusi Tarina Yhteensä
Viheriöt 1,2 1,2 2,4
Lyöntipaikat 1,4 1,4 2,8
Väylät 15 15 30
Yhteensä 17,6 17,6 35,2
Ympäristöministeriön erityisasiantuntijalta saadun tiedon mukaan nitraattiasetusta ei sovelleta golfkentillä
Tarinagolfin kentillä käytetään kasvinsuojeluaineita kasvitautien ja rikkakasvien torjunnassa, kasvunsääteitä käytetään viheriöillä ja väylillä. Vuonna 2018 rikkakasvien torjuntaruiskutuksille ei ollut tarvetta. Tarinagolfin nykyisin käyttämistä kasvinsuojeluaineista Tilt 250 EC – ja Banner Maxx II kauppanimellä olevien valmisteiden myynti on kielletty 1.6.2019 alkaen ja että niiden varastointi ja käyttö on kielletty 20.3.2020 alkaen, joten kuluva kesä on viimeinen, kun niitä voidaan käyttää. Jos korvaavia aineita ei tule markkinoille, vaarana on, että mm. taudit iskevät herkemmin viheriöille jne.
Kenttien kastelu tapahtuu kahden pumppaamon kautta
Golfkenttien kastelussa käytetään vettä keskimäärin 30 000 – 35 000 m3/kesä (maksimi 44 000 m3/kesä), vesi otetaan puoliksi Pietarinen-lammen lasku-uomasta (Uuden Tarinan pumppaamo) ja puoliksi Syvä-Kumpusesta (Vanhan Tarinan pumppaamo). Kasteluveden laadulla on merkitystä pohjavesialueella sijaitsevilla kentillä.
Tarinan alueita mukana Vuoksen vesienhoitosuunnitelman kohteina
Syvä-Kumpunen ja Aumanalanen ovat Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman kohteita. Lampien vedenlaatua seurataan 3 vuoden välein. Seuraavat näytteet otetaan vuonna 2020 talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikaan.
Pohjavesien laatua puolestaan seurataan kenttäalueella olevien havaintoputkien kautta.