Tarinagolfin viheriöt keskusteluttavat pelaajia: Johtuuko huonosta hoidosta vai onko tarkoituksella tehty?

Asiakaspalveluun ja kentänhoitoon on tullut palautetta viheriöistä ja niiden harvenemisesta elokuun lopulla, joten tässä hieman taustaa, mistä on kyse?

Tarinan kylänurmikkaviheriöt ovat vuosien mittaan osoittautuneet erittäin tautiherkiksi ja varsinkin alkukaudesta niiden kuntoon saattaminen on osoittautunut haastavaksi. Pahin vuosi oli 2020, jolloin jääpolte tuhosi kaikki viheriöt ja ison osan myös väylistä.

Lisäksi ympäristöviranomaisten pohjavesialuemääritelmät ovat muuttuneet siten, että Tarinan molempien kenttien alueet luokitellaan nykyisin pohjavesialueiksi.

”Kaikkien golfkenttien kenttien tulee varautua tuleviin EU:n säädösmuutoksiin.”

Tästä seuraa, että Tarinassa ei nyt eikä tulevaisuudessa voida käyttää samalla tavalla kasvinsuojeluaineita, kuin aiemmin. EU tulee edelleen muuttamaan kasvinsuojeluaineiden säädöksiä, jonka vuoksi monet nykyisin käytössä olevat kasvinsuojeluaineet ja tehoaineita poistuu lähivuosina käytöstä golfkentiltä kaikkialla Euroopassa.

Tästä syystä Tarinassa on aloitettu heinäsuvun vaihto kylänurmikasta kestävämmäksi rönsyrölliksi, joka on näkynyt erityisesti tänä syksynä molemmilla kentillä mm. viheriöiden pelipintojen harvenemisena.

”Muutos on pitkäaikainen ja vaatii välillä voimakkaitakin toimenpiteitä, jotka ei aina juuri sillä hetkellä suosi asiakkaita.”

 

Miksi näin? Kenttämestarimme Pirjo Hotti valottaa seuraavaksi muutosten taustoja.

Nopeimmin muutos tapahtuisi, jos viheriöiden pinnat uusittaisiin kerralla peruskorjauksella, mutta Tarinan taloustilanne ei anna siihen mahdollisuutta. Kyse on tulevaisuuteen varautumisesta, joka toteutetaan hieman erityyppisenä ja aikaa vievänä ”greeniremonttina”.

”Heinälajikkeen nopeampi vaihto vaatisi koko viheriön pintakerroksen uusimista”

Muutos tehdään nyt vaiheittain heikentämällä olemassa olevan kylänurmikan kasvuolosuhteita ja raivaamalla tilaa rönsyröllille. Rönsyröllin lyhyillä pintarönsyillä leviämisestä johtuen muutos on pitkäaikainen ja vaatii välillä voimakkaitakin toimenpiteitä, jotka ei aina juuri sillä hetkellä suosi asiakkaita.

Päädyimme ratkaisuun, jossa heinäsuvut vaihdetaan siten, että nykyiset nurmikkasukuiset heinät heikennetään olemassa olevilta pelipinnoilta vähentämällä niiden kasvuedellytyksiä. Samaan aikaan kylvetään ja luodaan kasvutilaa röllisukuisille heinille. Tästä on kyse myös tänä syksynä.

 

Viheriön kylvöt taimettuneet syksyllä

 

Olen työskennellyt aikaisemmin viheriöiden kanssa, joilla on tehty heinäsuvun muutos kylänurmikka valtaisesta kasvustosta rönsyröllivaltaiseksi.

Kylänurmikka on sitkeä heinälaji

Kylänurmikasta ei tulla koskaan pääsemään eroon viheriöillä, mutta sen määrää voidaan rajoittaa muiden heinälajien kylvöllä ja suuntaamalla hoitoa enemmän muita heinälajeja suosivammaksi. Viheriöillä on vielä jonkin verran myös juurtonurmikkaa, joka ei ole paras mahdollinen viheriöheinä, koska se vaatii myös paljon ravinteita ja vettä ja on altis hometautien vioituksille.

 

Lumihometta nurmikkakasvustossa

 

Rönsyröllin ja etelännadan, jota käytetään tukiheinänä, etuna viheriöheinänä on sekä kylä- että juurtonurmikkaan verrattuna niiden keskinkertainen ravinteiden ja vedentarve, muunneltavuus esimerkiksi kilpailuihin, hyvä yleisväri, ohutlehtisyys ja ne eivät ole yhtä arkoja hometautien vioituksille kuin nurmikat. Rönsyrölli ei ole syyttä yksi maailman arvostetuimpia viheriöheiniä.

 

Juurtonurmikka

 

Miksi muutos kestää näin kauan?

Muutosprojektissa tuli takapakkia alkukauden kovien pakkasten vuoksi. Keväällä edellisenä kesänä kylvetyt ja taimettuneet viheriöiden rönsyröllikasvustot kärsivät kovista yöpakkasista harsoista huolimatta. Kylänurmikan siemenpankkia on edelleen kasvualustassa ja toukokuun lämpöaalto antoi vauhtia näiden kylänurmikan siementaimien kasvulle ja vähensi olennaisesti paleltuneen ja täydennyskylvetyn rönsyröllin kasvutilaa viheriöillä. Kylänurmikka valtasi reippaasti alaa rönsyrölliltä kesän aikana, koska kylänurmikan elinkierto nuorilla populaatiolla on noin 6 viikkoa.  Se leviää tehokkaasti siemenestä ja siemenpankkia on viheriöillä suhteellisen hyvin.

Kylänurmikkaa ei enää syksyllä ruokita, vaan rönsyröllille raivataan tilaa tarkoituksella

Ikäviä piirteitä kylänurmikassa on tuo jaksottainen elinkierto sekä heinän matalajuurisuus, poudanarkuus ja huono hometautien kesto. Nuorikantainen kylänurmikka tarvitsee myös paljon valoa, ravinteita ja vettä kasvaakseen ja tuottaakseen siementä. Kuuma kesä ja viheriöiden kisakuntoon virittäminen aiheuttivat nurmiheinille stressiä ja kylänurmikalla se ikävä kyllä tarkoitti sitä, että sen suurin kukinta ja siemenen tuotanto ajoittui kuuman jakson loppupuolelle. Kylänurmikat hävisivät viheriöiltä siementämisen jälkeen ja uusien siementaimien kasvua ei tuettu kastelulla ja lannoituksella, koska rönsyröllin täydennyskylvön aika lähestyi ja rölleille tarvittiin viheriöillä kasvutilaa. Se valitettavasti näkyy nyt viheriöiden kunnossa ja pelattavuudessa.

Täydennyskylvöillä rönsyrölliä kevättä varten

Alkusyksyllä maan ja ilmankosteuden lisääntyessä viheriöille tehtiin rönsyröllin täydennyskylvöt ja kylvöjä täydennettiin etelännadoilla. Kylvöt taimettuivat viikossa, mutta heinien kasvu on hidastunut, koska syksyllä lämpötilat alenevat ja valon määrä vähenee. Kasvustoja on lannoitettu ja kasvualustat viheriöillä on syväilmastettu. Syksyn aikana viheriöille tullaan antamaan vielä hivenravinnelannoitus ja mahdollisesti matalatyppinen orgaaninen lannoitus, jos säät se sallivat eli pitkiä pakkasjaksoja ei tule.

Viheriöitä on pintailmastettu eli viilletty viikoittain aina, kun säät ovat sen sallineet. Leikkuukorkeutta on nostettu lokakuun puolella 6 mm ja viheriöiden leikkuita on korvattu jyräyksellä. Kasvien lehtipinta-alaa pyritään pitämään mahdollisimman suurena, jotta juuristo kehittyy talvea vasten mahdollisimman laajaksi. Viheriöt on pidetty suurtehopuhaltimilla puhtaina lehdistä, neulasista ja muusta orgaanisesta jätteestä, jotta kasvusto pysyisi kuivana ja kasvit saisivat kaiken auringon valon yhteyttämiseen. Viiltoilmastusta, jyräystä ja suurtehopuhaltimien käyttöä jatketaan niin pitkään kuin tarve vaatii.

Pohjavesialue rajoittaa kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja EU:n kasvinsuojeluaineiden lainsäädäntö kiristyy entisestään

Mikäli syksy jatkuu lämpimänä, niin hometautien torjuntaa voidaan joutua tekemään ruiskutuksena myös toisenlaisella aineella.  Tarinagolfin alue on pohjavesialuetta ja tämä rajoittaa kentänhoidon toimia mm. hometautien kasvinsuojeluaineiden käytössä. Käytettävien kasvinsuojeluaineiden (rikkakasvihävitteet ja hometorjunta-aineet) tulee olla hyväksytty sekä golfkentille että pohjavesialueille Tarinan kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kentillä hometautien torjutaan ei esimerkiksi saada käyttää pari vuotta sitten markkinoille tullut kasvinsuojeluainetta, koska siinä on rajoitus pohjavesialueille. EU:n kasvinsuojeluaineiden lainsäädäntö kiristyy koko ajan ja joka vuosi kasvinsuojeluaineiden tehoainesta päätyy kiellettyjen aineiden listoille. Ennakkotietona on tällä hetkellä, että viheriöiden talvisuojaukseen käytettyä kasvinsuojeluainetta ei enää ensi vuoden jälkeen saa käyttää golfkentillä ja sen myynti maassamme päättyy ensi vuoden alkuun.

Valikoima supistuu supistumistaan ja tilalle on saatava muita keinoja nurmiheinäkasvustojen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jossakin vaiheessa on jopa väläytelty, että kasvinsuojeluaineet, niin rikkakasvihävitteet kuin hometorjunta-aineet, kielletään kokonaan EU alueilla. Tarinassa pohjavesialue rajoitukset ovat karsineet kasvinsuojeluaineiden valikoimaa merkittävästi ja tilalle on saatava muita keinoja nurmiheinäkasvustojen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

 

Kasteinen syysaamu

 

Asiakkailla on paljon kysymyksiä Pirjolle:

Montako vuotta heinäsuvun muutos yleensä kestää? Mitä Tarinassa on odotettavissa asian suhteen?

Yleensä muutokseen menee 3 – 5 vuotta ja on hyvä tietää, että kylänurmikasta ei tulla koskaan pääsemään eroon. Muutokseen liittyy monta tekijää kuten sää, kasvupaikka, kasvualustan ikä, koostumus ja kunto, muut alueella kasvavat heinäsuvut, kastelujärjestelmän kunto ja toimivuus sekä hoitokalusto.

Jatkamme röllin ja etelännadan kylvöjä ensi vuonna keväällä ja syksyllä viheriöille.  Kahdelta viheriöltä lähetettiin näytteet Jenkkeihin mikrobianalyysiin ja tulosten perusteella kasvualustoihin, varsinkin Vanhan Tarinan puolelle, pitää saada enemmän bakteeri ja sienimikrobeja.

Vanhan Tarinan viheriöiden kasvualustat ovat heterogeenisia, sillä siellä on niin alkuperäisiä kuin eri aikaan peruskorjattuja kasvualustoja. Kevään röllikylvöt ovat jo lähteneet leviämään viheriöillä ja hoitopuolella suurin muutos tulee olemaan kasvualustojen mikrobilisäykset ja mikrobikannan ylläpito hoitomenetelmin.

 

Mikrobianalyysin tulos VT1

 

Mitä sitten voidaan tehdä, jos kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää?

Keinoja löytyy jonkin verran mm. biologisista kasvinsuojeluaineista, mutta niiden tehoa ei ole testattu Tarinagolfissa. Hoitotekniikka, kasvualustojen hyvien mikrobien lisäys ja ylläpito sekä täydennyskylvöt ovat ne toimenpiteet, joilla kasvustoja vahvistetaan ja tautipainetta pienennetään kentänhoidon normiarjessa.

Toki kasvualustan ja kasvustojen hyvinvointia on tarkkailtava ja analysoitava hoitokauden aikana, että tiedetään, mikä on tilanne ja siihen reagoidaan nopeasti.

Me olemme Tarinassa tämän haasteen edessä ensimmäisenä pohjavesialueen vuoksi. Muut kentät joutuvat saman haasteen eteen vähän myöhemmin EU-säädösten muuttuessa.

 

Miksi väylillä oli paljon ratamoita ja alkukesästä voikukkaa?

Voikukka ja ratamo viihtyvät tiiviissä maissa ja leviävät tehokkaasti siementen avulla. Siemenet kulkeutuvat veden, tuulen ja kenkien mukana paikasta toiseen. 2023 kesä oli erittäin sateinen ja märkyys tiivisti varsinkin savisia väyliä, joka oli otollinen maaperä sekä voikukan että ratamon kasvulle.

Urakoitsija levitti rikkakasvien kasvinsuojeluaineen samalla, kun väylille ruiskutettiin kasvunsäädettä. Kasvunsääteen levitysajankohta määritteli tänä vuonna rikkakasvien torjunnan ajankohdan.

 

Jatkamme keskustelua syyskokouksen yhteydessä järjestettävässä tilaisuudessa – infoamme tästä lähempänä tarkemmin

 

Terveisin: Pirjo Hotti, Kenttämestari ja Osmo Ruuska, toimitusjohtaja