06.07.2018 [07:46]

 

"Golfaaminen on erinomainen tapa käyttää ja hoitaa aivoja. Hyvä seura, kauniit maisemat, sopiva fyysinen rasitus ja arkihuolien unohtaminen ovat kaikki merkittäviä tekijöitä aivojen hyvinvoinnin kannalta”

taannoin sanat lausui neurologian erikoislääkäri, professori Juhani Juntunen.

 

Kesäkuun lopussa minulla oli golfkierroksia, kokemuksin ja monensorttisin ajatuksin eri kentiltä jo 50, kesäaikajaksossa enemmän kuin koskaan. Tavoitteissa pinnalla – vielä se muukin golfin osa-alue kävelymäärän lisäksi kehittyy. Kierroksien loppupuolella kirkasotsaisuus omasta pelistä kuitenkin lisääntyy vaikka tasuri nousee,  juttelukin pitkäaikaisen pelikumppanin kanssa meinaa mennä alueelle ”ethän neuvois minua”.  Joo ja osa kierrosajasta ja sisällöstä menee alueelle miten jaksan, miten saan tämän välinepussin kevyemmin liikuteltua.

VanhanTarinan ykkösväylän eturinteen maannousema tuntuu aina vaan korkeammalta, kierrokset alkavat ajatuksin "ei tää maa kohoa senttiä vuodessa vaan ainakin metrin, pitäisköhän varata jo UudenTarinan puolelle".

Golfiässä hieman nuorempana oli kivaa kantaa bägiä, koskapa kaveritkin. Sittemmin bägi on liikkunut veto- ja työntökärryissä. On joskus selkään koskenut, on ajoittain kylkeen pistänyt, on olkapäihin jopa jäätä muodostunut. Saunaväylällä lisääntyviä ajatuksia, livistänkö tästä jo kotiin.

 

Mutta – sähkökärryistäkö minun golfliikkumisnautinnon kehittäjäksi:

Mitähän ne  kaveritkin viisailisivat, eivät ne minua kaukaa tunnista jos poikkean jo muodostuneista kärryn veto-työntö tyyleistäni.

Akkukärryt mahdollistavat koko kierroksen kevyehkön liikkumisnautinnon, voisin vetämisväsymättä keskittyä suunnitelmalliseen peliin. Vieläköhän tasuri muuttuisi?

 

Minäpä kuitenkin pidän elämän sisältöjä helpottavista jutuista. Tässäkin (iässä) rohkenen tehdä omia ratkaisuja. Eipä olis kärryntyöntöjä, ei vetoja ja eipä tulis jäätyneitä olkapäitä.

Kauppias Tarinassa tuntee asiakaspohjaansa. Ohjas käteni tarttumaan uudempiin golfkärrynsarviin sanoen ”otappa tuosta kokemuksia mäennousemiis” ja miehän otin, kiersin jopa koko Vanhan Tarinan, kera sähkökärryn.

Myyty mies, soitto kärrykauppiaalle ja tilaus sisälle eli sanoista – maksumieheksi.

Akkukärryllä nyt jo useamman kierroksen jälkeen minulle niin läheinen VanhaTarina ja sen väylät tuntuvat entistä kutsuvimmilta. Tällä ratkaisulla mennään taas golfvuosikymmen eteenpäin. Tutuhkon golfarin erottaa jo kaukaa, kulkeepa hän sitten minkälaisella bäginliikuttajalla tahansa.

Henrik

Henrik Ylisiurua (v-70)

Tarinagolf jäsen:757

ps Pitkäaikaisen golfkumppanin kera on taas aivan uusi keskustelun alue auennut. Makuuhuoneessakin päivän tapahtumakertausten jälkeen perinteiset ja viimeisenä kuullut sanat ”sammuttaisitko jo valot” ovat vaihtuneet sanoihin ”laitoithan kärryakut lataukseen”.